Jalkapohjia kuumottelee mukavasti, tuntuu oikein miten veri kiertää tunnin hiekkatielenkin jälkeen. Keväisin lumien sulettua minä palaan luontoon ja kieltäydyn käyttämästä kenkiä muulloin kuin erityistilanteissa (vaara kohdata paljon lasinsiruja tms). Ihana tunne! Vahva yhteys maahan, ja sen energioihin. Olo on maadoittunut, energinen ja vahva. Jos vain lumi ei olisi niin kylmää niin saisi kokea tämän ympäri vuoden.
Paljain jaloin tassuttelu tekee jalalle todella hyvää. Ihminen on luotu kävelemään ilman kenkiä, ja ilman kenkiä jalka saa parhaan asennon. Itselläni jalat painuvat monien kenkien kanssa linttaan, mikä saattaa myöhemmin aiheuttaa ongelmia. Kävely ilman kenkiä vähentää erilaisia jalkojen vammoja, ja tekee hyvää lihaksille, luille ja rustoille. Luin joskus että se vähentää jalkojen hikoilua.
Keväisin kun kengät heittää nurkkaan jalat ovat tottumattomat ja herkät, mutta viikossa muutos on uskomaton eikä enää säpsähtele jokaista kiveä ja käpyä. Peikonpoika kävelee myös paljain jaloin, sillä luonnollisimmalla tavalla. Lapsen jalka ei tarvitse kengän tukea, vaan jalat kehittyvät parhaiten paljain jaloin. Ja miten lapsi iloitsee kun pinkoo ympäriinsä heiniä varpaiden välissä!
Minusta on ihana tuntea missä kävelen, jalat eivät ole kahleissa kenkien sisällä pakotettuna tiettyyn muotoon. Kävelyn tuntee lihaksissa ja jalat näyttävät kauniimmilta. Tunnen oloni mahtavaksi kun käyskentelen laumani kanssa ilman kenkiä metsissä ja pellon reunaa pitkin.